Meillä ei ole tapana juhlia kenenkään syntymäpäiviä, mutta on puhuttu, että voisimme poikien juhlapäivinä kuitenkin kakun tekaista, kunhan kasvavat niin isoiksi, että ymmärtävät herkuttelun syyn. Tänä vuonna ajattelin jättää kakun vielä väliin, mutta spontaanisti kuitenkin intouduin leipomaan, vieläpä päivän etuajassa. Leipoessa selitin Juholle, että siitä tulee isoveikan oma 3v. syntymäpäiväkakku.

Kahvipöydässä tuli puhetta Putte -possusta (arvaatte varmaan keskusteluun johtaneet aasinsillat). Kun Jani uteli tuleeko Juhostakin Putte-possu, poika kielsi kovasti ja totesi, ettei hänestä tule Putte-possua vaan kakkupossu. Ja Jannesta ei tule kakkupossua vaan korvikepossu. Näin on laitettu taas asiat järjestykseen.

Poika muuten ymmärsi oman synttärikakun merkityksen turhankin sanatarkasti ja nosti kauhean äläkän, kun Jani yritti ottaa omaa palaansa juhlakalun kunniaksi väsätystä kerma-suklaa-hässäkästä. Yritinpä siinä sitten korjata sanojani ja selittää, että kakku on tarkoitettu kaikille, vaikka se tehtiinkin Juhon kunniaksi. Ei siis ihan sananmukaisesti JUHON kakku.