Tänään piti treenata päikkäreillä vaipattomuutta. Meni ensimmäiseksi yritykseksi hyvin. Siis se vaipattomuus päiväunilla kyllä lähestulkoon onnistui, muuten ei sitten tänään ole sujunutkaan.

Aamulla kaikki meni hyvin; tuli pissat ja kakat pottaan, päivällä oli ulkona ilman vaippaa ja selvisi urotyöstään kuivana. Sitten tuo onneton teki jotain, mitä ei enää useinkaan tee: meni ja kakkasi housuun. Tilanne oli ihan normaali, ei mitään hössötystä, ei minkäänlaista stressiä, eikä vatsakaan ollut löysällä. Ei mitään syytä 'unohtaa' pottailua. Tavallisesti pyrkii heti vessaan, joskus toki putoilee välille, mutta tärkeintähän onkin, että yrittää, ja useimmiten nykyään jo homma sujuu isommankin asian kohdalla oikein mallikkaasti. Tällä kertaa ei edes yrittänyt. Samalla oli tullut pissatkin housuun, eikä sitä tapahdu enää juurikaan.

Päikkäreille meno oli hirveää. Ensin tuli unia edeltävä pissa pottaan niin kuin aina. Vein potan Juhon huoneeseen ja selitin, että pitää muistaa nousta ylös, laskea housut ja pissata pottaan jos tulee hätä, koska tällä kertaa nukutaan ilman vaippaa. Alku oli lupaava; teki yhdet pissat itsenäisesti ja kiikutti sitten tuotoksensa ovelle. Tosin ihmettelen suuresti, mistä vararakosta tuo onnistui lisää tuotosta laskemaan, kun oli jo asiansa hetkeä aiemmin tehnyt. Sitten alkoi temppuilu. Pyrki potalle koko ajan, vaikka mitään hätää ei voinut olla. Väänsi sitten yhdet stressipissat housuunkin ja meni vaatteet vaihtoon. Lakanalle ei ennättänyt tulla kuin pieni liru, joten pistin pyyhkeen päälle ja pojan takaisin nukkumaan.

Lopulta jätkä nukahti - kun olin ensin tajunnut viedä stressin aiheuttajan, potan, pois huoneesta. Kun nukahtaminen oli suureksi helpotuksekseni tapahtunut, kiikutin astian takaisin sängyn viereen. 

Siitä eteenpäin Juho nukkui 1,5h päiväunet ja täysin kuivana. Kun heräämisen jälkeen vein potan takaisin vessaan, näytti pieni mies muistavan hätänsäkin ja teki jättipissat. Loistavaa! Tässä vaiheessa olin ratketa riemusta...

... kunnes seuraava minuutti oli kulunut ja pojan housuissa odotti mega-iso jätös. Minkä ihmeen takia tuo ei tehnyt kakkaansa pottaan samalla, kun pissasi, vaikka on ennenkin osannut molemmat tuotokset kerralla toimittaa. En ymmärrä.

En siis tiedä, pitäisikö olla todella iloinen siitä, että vaipattomuus -kokeilut menivät ulkona ja päikkäreillä näinkin hyvin, vai pitäisikö parkua turhautumisesta, kun perusopit on samalla heivattu huitsinnevadaan ja alettu taas sontimaan housuun? Kun yhdessä asiassa mennään eteenpäin, toisessa tulee takapakkia. Meillä on kyllä ongelma tuon yöpottailun kanssa. Juhon huoneen ovea ei voi jättää auki, koska kissat pyrkivät nukkumaan pojan sänkyyn. Potta pitää viedä Juhon huoneeseen, jotta poika saisi tehdä asiansa mahdollisimman helpolla ja nopeaan ilman, että joutuu pyytämään meitä avaamaan ovea. Potta makuuhuoneessa kuitenkin aiheuttaa pienessä miehessä kummallista ahdistusta ja stressiä. Ehkä se vaan on niin outoa, kun se siinä olla jököttää.

Sitä tässä vaan, että kuinka lapset yleensä opetetaan yökuiviksi? En ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Jotenkin kuvittelin, että vaipasta vaan luovutaan, pestään pihakuusenkorkuinen vuori pissapyykkiä, kunnes lapsi itse saa ahaa! -elämyksen. Nyt sitten mietinkin pääni puhki, onko siihen jotain erityistä niksiä? Pitäisi kysyä äidiltäni. Onhan tuo viisi lasta vaipattomaksi opettanut.

Tämän blogin tekstityksessä on taas joku ongelma. Osa tekstistä tulee normaalina, osa tuollaisena tussimaisena. Ärsyttävää.