Tänään on itsenäisyyspäivä. Meidän perheessä ei ole minkäänlaisia 6.12. -perinteitä. Kaksi vuotta sitten tänä samaisena päivänä oli Juhon kastetilaisuus. Vuosi sitten en edes muista. Nyt ajattelin, että voisimme juhlavuoden kunniaksi luoda uuden perinteen. Vähän niin kuin pikkujoulut, mutta ilman melua, alkoholia, huoraamista ja oksentamista... Eikös sana 'pikkujoulu' pidä sisällään kaiken tuon?

Olen näiden kahden viikon ajan tehnyt joulusiivousta -> termi tarkoittaa sitä, että jynssätään talo putipuhtaaksi. Pyyhitään katot, pestään ikkunat (sisäpuolelta vain näin talvisaikaan), hinkataan pölystä jok'ikinen nurkka taulunpäällisiä, ovia ja keittiökaappeja myöten. Tämä vimma on äitini peruja. Olen muutoin hyvin siivousvastainen, mutta keväisin ja joulukuussa saan suorastaan mielenvikaisuutta lähentelevän tarpeen hangata seinät puhki sonnasta. Pakkomielle siitä tulee mieleen etenkin silloin, kun nielen raivonkyyneliä kaikkein pinttyneimpien likatahrojen kohdalla ja pahimmillaan heitän talon irtaimistoa kaatopaikalle vain, koska olen epäonnistunut vuosia vanhan tussitahran haalistamisessa. Tähän kaikkeen tuhraantuu helposti pari viikkoa, riippuen siivottavan alueen koosta. Otinkin tavoitteeksi saada koko siivouksen tehtyä itseänäisyyspäivään mennessä. Vaatekomeroa en voinut siivota yksin Juhon kanssa, koska sinne on säilötty keskenkasvuisille vaarallista törkyä. Kulmasohvan alunen ja olohuoneen katto ja lattia jäi tälle aamulle, mutta muuten työ on kutakuinkin tehty.

Tarkoitus on siivoamisen jälkeen leipoa luumukakku ja piparkakkuja pojalle (Janikin niitä saattaa syödä, itse en ole pipari-ihmisiä), tehdä hienompi päiväruoka ja kattaa pöytä itsenäisyyspäivän kunniaksi vähän nätimmin. Sinivalkoiset kynttilätkin sorruin ostamaan. Ennen ruokailua lämmitetään sauna kuin jouluna konsanaan. Koska matkaamme Keski-Suomeen sukulaisiin jouluksi, itsenäisyyspäivä voisikin olla jatkossa meidän oma joulu. Pienen kuusen hankintaakin jo mietittiin. Jos sen itsenäisyyspäivänä tuo sisälle ja koristelee, sen voi sitten ennen varsinaista joulua heittää pois. Mitäs sitä suotta jättää tänne mätänemään, kun ei kotosalla olla kuitenkaan. Saapas nähdä, tuleeko uutta perinnettä vai ei. No, ainakaan en sorru niihin koko kansan kekkereihin; kyttäämään televisioruudusta kenen julkimon rintamus on paljastavin, kenen skottiruutupöksyt kalventavat eunahtavat muotigurut ja kuka tulee käsikynkkää vaimonsa, kuka naapurin vaimon kanssa.