Eilen kävimme Simon luontopolulla. En oikein tiedä, mitä siltä odotin, mutta ehkä kuitenkin hieman enemmän.

Meidän oli tarkoitus tehdä vain pieni lenkki, katsastaa maisemat ja tulla sitten paremmalla ajalla uudestaan. Aluksi ajattelin, että kun kerran synnytyksen kestin, kyllä minä pienen itikkaparven siedän ilman cityraukan nenäkarvankäristäjää (Off), mutta jo ensimetrien aikana pistely kävi sietämättömäksi. Koska mies oli valellut itsensä hyttysmyrkyllä, poika kulki kätevästi kantorinkassa pää sellaisessa Off -höyryssä, että ihme jos ei jäänyt kotiinviemisiksi keuhkovauriota.

Ötöparvi hyökkäsi ensimmäisen 300m aikana koko tehollaan ja kesäretkeily sai ikävän lisämausteen. Koko lenkki oli pettymys. Mertakoskelle oli matkaa vaivaiset 1km ja luontopolku olisi jatkunut siitä, mutta me käännyimme takaisin häikäistyneinä luonnon ihmeellisyyksistä: metsäautotiestä, muurahaispesästä ja ruostevetisestä purosta, jota koskeksi väitettiin. Ei siinä koskessa olisi päässyt edes salakalastamaan ilman vittuuntumista, kun oli niin pusikkoiset rannat.

Olisi kai siellä ollut jotain näkemisenkin arvoista, mutta kohtasimme traktorin ja isännän täydessä työssä keskellä kävelyreittiämme ja paras retkitunnelma latistui, eikä olo muutenkaan ollut mikään hehkein mahdollinen, joten jäivät sitten Simon salaisuudet kartoittamatta.

Syksyä tuli ikävä. Olen niin kyllästynyt näihin hyönteisiin! Ei voi poikaakaan laittaa tyynellä ilmalla shortseissa ulos, kun ne perkeleet syö sen elävältä. En muutenkaan ole kesäihminen. Päinvastoin. Puutarhatyöt ja pienempi vaaterumba kyllä on tosi hyvä juttu, mutta muuten tästä vuodenajasta on vaikeaa löytää mitään hyvää - paitsi pienemmän sähkölaskut. Valolla tosin on myös haittapuolensa. Jos yöllä täytyy nousta ja poistua pimennetystä huoneesta, ei ole enää toivoakaan nukkumisesta, kun aurinko killottaa aamuyölläkin täydeltä terältä (oliko fiksu idea muuttaa pohjoiseen?). Menee hermot!

Kaamos on ihan jees. Siitä en valita yhtään. Paitsi sen verran, että sisäkukat kuolee, kun ei ole sitä kasvilamppua. Lumi on ihanaa ja pakkasta pitää olla! Muttei yli 30 astetta, kun persaus paleltuu.